torstai 29. huhtikuuta 2010

Kotkan tunnelmia

Kotkan runoreissusta löytyy juttu täältä.

maanantai 19. huhtikuuta 2010

Kotkan runoklubi 20.4.

Huomenna tiistaina 20.4. Kotkan runoklubin lavan ravintola Albertissa valloittaa joukko runoilijoita, Särön spektaakkelin merkeissä, klo 19:00 alkaen.

Lavalla ainakin: Markku Aalto, Veera Antsalo, Riikka Heinonen, Marjo Heiskanen, Tuukka Hämäläinen, Tuomas Kerätär, Mark Mallon, Anne Mölsä, Ulla Ora, Teppo Paulasto, Juha Rautio, Jarkko Tontti sekä mahdollisia yllätysvieraita. Illan juontajana kotkalainen runoilija Tuukka Hämäläinen.

Lisää aiheesta täällä.

torstai 15. huhtikuuta 2010

Huhtikuu

olen tuntemattomaan, olen

päiväyksiä, ajatus, sävel

                      pieni punainen kipinä ja

avatun ilmatilan hunnutar, olen

sireenejä kuolleesta

tuhkan lannoittamasta maasta

tuleman monta totena

                            siirrän kirdet ja jäät

                       työnnän tulvavesiä ja pääskysiä


suuret tuulispäät ja vilut minä teen

kietomalla uneliaita juuria ja sammakoita kevätsateella

lahoamasta samat kannattanut

tuntemattomana elon


olen valo, jonka suuret punaiset silmut

alkavat pilkistellä muiston ja pyyteen maasta

joka tarkoittaa kaskea; jyvässä kiipeää

valtaus


perjantai 9. huhtikuuta 2010

Homo synopsis

Ihmiset ovat luolassa viihtyviä, heikosti valoa heijastavia karheita, hämärässä haparoivia (kädellisiä) olentoja. Oleminen harjoitteluna osalle kaaos. He ovat korvakäytäviä, ripsikarvojen huojuntaa, huoltajien soraa kostealla ja pimeässä pulppuavia verilohkareita. He ovat ulokkeita ja ihon kasvillisuutta, harjoittelun alla sokea osa. Ja silmien siimes. Ja suonien pum pum. Nojatuoli kellahtaa erossa, siivet liian syvällä puhjetakseen.

tiistai 6. huhtikuuta 2010

Shhh

Joskus maailma keikahtaa mistään riippumattomista syistä. Suorat kulmat, seinät ja ikkunat katoavat, mistään kulmasta ei pilkistä taivas. Kylään ei tule kukaan ja siipien saranoissa asuu hämäryys. Kahvikupit kutistuvat hiirille sopiviksi. Naapurit kuuroutuvat ja ovat niin hiljaa, ovet niin hiljaa. He ovat kaikki Anastasian perillisiä eikä kukaan tiedä heistä mitään - shhh!

perjantai 2. huhtikuuta 2010

Pupa

Miten elää portaiden alla täydessä ymmärryksessä, kun ulkopuolella soditaan todellisuudessa. Metallin maku suussa ja kaaoksen humina maan kamaralla. Aamu ja tuskallisen sama muu. Minua kiinnostaa tuo lepovaihe, tuo yksinäinen kotelo, joka solu solulta kutoutuu itsekseen, todenmukaisilla ansoilla muumion olon, odotuksin lepoa lullaa. Mekaanisilla olennoilla koneiston kuuma uumen toimii, samat osat kuluvat aina, monotoninen palava sisin. Onlinessa asia kaikki, sisin rata, kaikkein salaisin osa, kiertorata, oikeanlaisia niks naks, sallimuksen satu mua. All is full of love.